TESTAA HUUMORIA

TESTAA HUUMORIA

Huumori tarkoittaa kokemusta, jonka tuottaminen tai vastaanottaminen saa aikaan hymyä, naurua tai positiivista asennetta imaisevia ilmeitä, eleitä tai toimintaa. Pienten lasten huumorissa voi huumorikokemus olla tärkeämpi kuin huumorin sisältö. Kouluiässä alkaa ns. aikuismainen huumori, jolloin monimerkityksellisyydet ymmärretään, huumorin sisältö tulee tärkeäksi ja vitsien sisältö alkaa kutkuttaa älynystyröitä. Kuitenkin ironia ja sarkasmi ymmärretään vasta noin 10 vuoden iässä. 

Kaikenikäisten kohdalla on tärkeää osata arvioida oikein yleisön kyky vastaanottaa huumoria sekä oikea ajoituksen taito. Nämä taidot kehittyvät koko elämän ajan. 

Huumorityylitestit (lapsi/aikuinen/kouluikäinen) perustuvat Martin ym. 2003 huumorityylikyselyyn, josta olen tehnyt lyhyen version. Martinin ja kumppaneiden kyselyssä on voimakkaasti korostettu huumorin negatiivisia ilmenemisiä, mutta oma testini on rakennettu siten, että kaikki neljä tyyliä voivat olla positiivisia riippuen huumorin sisällöstä.  

1. Lasten huumori.  Tämän testin tekee lapsen huoltaja tai lapsen tunteva kasvattaja. Testi soveltuu alakoulun ensimmäisille luokille asti. Huomaa, että huumori voi olla erilaista eri paikoissa, kuten koulussa, kotona, kavereiden kanssa, mummolassa tai juhlissa. Testi tuo esiin lopputuloksena vain sen tyylin, josta sai tässä eniten pisteitä. Voit täydentää mielikuvaasi allaolevan kuvan pohjalta, sillä käytämme jokainen kaikkia huumorityylejä jonkin verran. 

Tulossa on myös ideoita eri tyyppien kanssa toimimiseen, esim. "miten elää vintiön kanssa".

TESTIIN TÄSTÄ: https://testimato.com/fi/test/113112/perform  

Hupailija ja Vintiö ovat ulospäinsuuntautuneita tyylejä. He tuottavat huumoria aktiivisesti sekä kaveriseurassa että aikuisten kanssa. Hupailijan ja Vintiön ero voi olla se, että Vintiö saattaa haastaa aikuisia ja muita lapsia, mutta hänen toimintansa ei ole välttämättä kiusaamista vaan enemmänkin kiusoittelua ja jekkuja. "Mua kikattaa, kun mä teen jekkuja". 

Myötäilijän ja Itsellenaurajan ero on siinä, että Itsellenauraja asettaa itsensä naurunalaiseksi "kattokaa mä tukistan itteeni".  Hänen toimintansa perustuu sisäiseen lähtökohtaan kuten Myötilijänkin. Myötäilijästä saatetaan ajatella, että hän ei ole kovin huumorintajuinen, koska hän ei tuota niin paljon huumoria. Hän kuitenkin nauttii huumorista, nauraa ja osallistuu huumoriin. 

Hupailija ja Myötäilijä tuovat hyvinvointia ryhmään, mutta Vintiö ja Itsellenauraja saattavat häiritä ryhmätoimintaa. Heidän suhteensa saattaisi toimia aikuisen lempeys, huumorissa mukana oleminen ja tilan ja huumorin harjoittelun mahdollistaminen. 

2. Aikuisten huumori. Tutkimusten mukaan aikuismainen huumori alkaa noin kouluiässä. Testi tuo esiin lopputuloksena vain sen, josta sait eniten pisteitä. Voit täydentää omaa mielikuvaasi allaolevan kuvan pohjalta, sillä käytämme kaikkia huumorityylejä jonkin verran. HUOMAA, että tästä puuttuu kokonaan TOSIKKO. Tosikko on henkilö, joka ei siis käytä millään tavalla huumoria. Onko sellaisia ihmisiä olemassa? 

Taitava huumorin käyttäjä pystyy käyttämään kaikkia näitä tyylejä. Sinikka Nopolan tuotannossa näkyy hyväntahtoista ja haastavaa tyyliä. Nopolan ironia ja satiiri on helppo hyväksyä, koska hän käsittelee terävästi inhimillisiä heikkouksia roolihahmojensa Rampen ja Eilan kautta. 

Alle kouluikäisten lasten kanssa ei kannata käyttää koiranleukatyyliä. Ironia ja sarkasmi opitaan vasta noin 10-vuotiaana. Koiranleukaporukka työpaikalla voi karkottaa herkkänahkaisempia ryhmästä. Omille mokilleen naurajallakin on jokin raja, siihenkin voidaan ryhmässä kyllästyä.  

Tulossa materiaalia siihen, miten eri tyylejä kannattaa käyttää eri paikoissa.  

TESTIINhttps://testimato.com/fi/test/112980/perform 

Kolmannessa testissä voidaan tarkastella sitä, kuinka paljon aikuinen tai pedagogi on lasten kanssa huumoriyhteydessä ja kuinka paljon antaa tilaa lasten omalle huumorille. Varsinkin isoissa lapsiryhmissä aikuinen joutuu rajoittamaan lasten puheenvuoroja ja vain rohkeimmat lapset ovat äänessä. Lasten keskinäinen huumori saattaa kukoistaa, mutta lasten ja aikuisten välille ei synny yhteyttä. Lapset kuitenkin kutsuvat aikuisia yhteiseen ilonpitoon.   

3. Huumori lapsiryhmän kanssa. Kysely perustuu Tuula Steniuksen tutkimukseen huumorikulttuurin rakentumisesta päiväkodissa. Aikuisella on merkittävä rooli siinä, kuinka paljon hän antaa tilaa lapsille harjoittaa ja harjoitella huumoria. Vastatessasi pidä mielessäsi yksi paikka, jonka suhteen vastaat kysymyksiin. Tästäkin tulee vain se tyyli, mikä on sinulle tyypillisin. Jos haluat siirtyä vaikkapa pomosta yhteisölliseksi, tee testi kuukauden päästä uudelleen. 

Itse aikoinaan opiskellessani lastentarhanopettajaksi sain koulutuksen viihdyttäjäksi ja pomoksi. Joskus niilläkin on oma paikkansa, mutta jatkuvana toimintatapana yhteisöllinen ja lempeä antavat tilaa lapsille tulla omalla huumorillaan esiin. Sosiaalipedagogisessa lähestymisessä ilmenee lempeän tyylin ominaisuuksia. Onko lempeän tyylin arvostus vähenemässä: kiireetön, ilon salliva ja lempeä?

TESTIIN:

https://testimato.com/fi/test/113006/perform 

4. Kouluikäisten huumori. Tämän testin voi tehdä oppivelvollisuusikäinen lapsi. Oletko hupailija, myötäilijä, koiranleuka vai itsellenauraja? Tässä testissä saat tietää, mitä tyyliä tänään olet eniten. Eri ihmisten kanssa ja eri paikoissa voit olla erilainen huumorin käyttäjä. Isoissa ryhmissä on taitavaa käyttää huumorityylejä, joissa ei loukata itseä eikä toisia. Sisäpiirivitsit ovat yleensä vähän rohkeampia eivätkä välttämättä lisää ryhmän hyvää henkeä. Hyväntahtoinen huumori lisää ryhmään hyvinvointia.

Tästä testiin: https://testimato.com/fi/test/117486/perform